Post by murmeli on Mar 18, 2013 15:37:53 GMT 2
Susan
Kuvapohja: Adoptsii
Väritys: Murmeli
Kutsumanimi: Suzy, San
Skp: Narttu
Ikä: 3,5
Laji: Koira
Rotu: Sekarotuinen
Lauma: Kóta
Arvo: Laumalainen
Kumppani: Etsii
Sukulaiset: Ei Isla Naravassa
.:Tavatut:.
Hahmon nimi - Susanin mielipide tästä
- Romeo - Yksi ainoista johon voin Kótassa luottaa ja jolle voin puhua! Romeo on todella ystävällinen ja luotettava, pidän hänestä oikein paljon.
- Rocky - Luotettava laumanjohtaja, kunnioitan häntä syvästi.
-
-
-
.:Ulkonäkö:.
Ensilmäyksellä kun katsoo, ei uskoisi narttua sitten laisinkaan koiraksi! Sillä on susimaiset piirteet, erikoinen väritys ja notkeat ja rempseät liikkeet. Susanilla on kasvanut pitkä harjas, joka muistuttaa hyvin paljon ihmisen tukkaa. Harjas on kuitenkin enemmän "karvaa" kuin ohutta hiusta, jonka takia se pysyy sellaisenaan eikä esimerkiksi takkuunnu liikaa. Harjas on täysin sysimusta, niinkuin sieltä pienesti erottuvat korvatkin. Nartulla on beigenvärinen turkinalusväri, mutta tämä omistaa useita mustia merkintöjä kehossansa. Merkittävin ja huomatuin on luultavasti selästä kulkeva viiru, joka yhdistyy yhteen hännässä olevaan "juovaan". Juovia on 6 yhteensä, nekin pikimustia, hiukan kiermurtelevia. Juovat kulkevat hännän "päällä" eivätkä esimerkiksi kulkeudu hännän alle. Nartulla on myös mustat merkinnät tassuistaan. Merkinnöt, nekin mustat ylettyvät kiermurtelevasti hiukan pidemmälle itse "tassuosaa". Susanin kirsu on hiilenharmaa ja anturat vaaleanharmaat. Nartun silmät ovat pikimustat.
Susan on liikkeiltään rempseä, notkea ja nopea. Hyvin siro, laiha ja notkea ulkomuoto ja siksi narttu ei sovikkaan tappelijaksi, vaan notkistuu enemmänkin metsästäjäksi. Ja kyllä, Susan on koira, tosin hyvin sekarotuinen sellainen, vaikka ei uskokkaan. Koetuloksien ja erinlaisten aineiden vaikutteina on Susanista tullut sellainen mitä tuo on.
.:Persoonallisuus:.
Susan on elämäniloinen, hassu nuori neiti. Usein se ei tästä koirasta ulospäin paistakkaan, vaan pysyttelee ennemmin sisälläpäin narttua. Osasyy tähän on se, että narttua pilkataan usein ulkonäöllään ja oudolla ulkomuodoltaan ja kun alkuaikoina Susan saapui Kótan laumaan, häntä luultiin eriskummalliseksi ja oudoksi sudeksi, mutta narttu kuitenkin ujutti itsensä laumaan ja ansaitsi lopulta paikkansa, mutta tällä on vieläkin pari vihaista tyyppiä jotka eivät salli Susanin olla Kótassa.
Suzy on hyville ystävilleen ja tutuille avoin, hauska ja luotettava, arvokas ystävä, johon kannattaa tutustua, jos suinkin mahdollista. Narttu on vikkelä, hyvä metsästäjä, muttei hehkuttele sitä usein ulospäin. Tappeleminen on eri asia, narttu on liian siro ja laihanpuoleinen siihen, joten tämä jättää sen mieluiten pois päiväjärjestyksestä.
Suuttuessaan tulee huutoa, saattaavat ruohot pöllytä ja jos pahinta, narttu saattaa vahingoittaa jotakuta. Susan osaa siis suuttua ja loukkaantuu hyvinkin helposti, etenkin rakkausasioissa. Narttu ei kuitenkaan ole pitkävihainen vaan antaa nopeasti anteeksi. Aivan puollustuskyvytön Susan ei silti ole! Osaa väittää vastaan, härnäillä muita ja flirttailukin on yksi parhaita asioita, joita tämä koiruli osaa. Ei siis mikään ihme, jos monta urosta lankeaa samaan aikaan Susanin kauneuteen, flirttisiin sanoihin ja salaperäisyyteen.. Joskus jopa urosten välille on syntynyt tappavaa vihaa, ylpeydentaistoja ja muuta sellaista, joka itseasiassa Susania välillä huvittaakin.
Kumppanuus ja perhe ovat Susanin yksi lempiasioita, joita narttu toivoisi jokaiselle ja myöskin itselleen. Ei kuitenkaan valikoi rakkauttansa tai kumppaniaan sattumanvaraisesti, vaan harkitsee aina tarkkaan, mitä tekee tai päättää tehdä.
Susania kuvaavat siis hyvin seuraavanlaiset adjektiivit; flirttaileva, välillä ulospäinsuuntaunut ja hiljainen, luotettava ystävä, notkea metsästäjä, rakastava kumppani sekä äidillinen, vain harvoissa tapauksissa.
.:Menneisyys:.
Susan syntyi labratoriossa, jossa tuolle tehtiin paljon kokeita ja testejä. Narttu oli kuitenkin sitkeä ja kesti kaiken, kivun kautta. Labratoriossa hän tunsi vanhempansa, mutta ne kuolivat hyvin pian Susanin syntymän jälkeen. He näyttivät samanlaisilta kuin Susan, - samanvärisiltä, mutta heillä oli erinlaisia ominaisuuksia; Susanin isällä oli komea ja suuri leijonanharja ja tämän äidillä kolme häntää. Hekin olivat monien testien tuloksia ja uusimpia tuotoksia. Susan sai kohdallensa harjaksen, joka ei näyttänytkään niin pahalta, kuin joillakin muulla saattoi olla esimerkiksi puolikas jalka tai alaleuka täysin luuta.
Susan yritti monet päivät sinnitellen pysyä hengissä ja monen muun ohella, Susan selviytyi.
Kun eräänä kohtalokkaana päivänä laboratoriossa syttyi tulipalo, Susan pääsi pakoon. Terävä tavara oli saanut nartun häkin rikkoutumaan ja Susan livahti pakoon. Ulospääsy oli vaikeaa, sillä koiralla ei ollut samanlaisia kehittyneitä aisteja häkissä kököttämisen jälkeen. Kun Susan vihdoin oli päässyt ainoana elävänä pakoon, koko laboratorio räjähti liekkeihin. Susan oli ainoa elävä todiste tästä koetehtaasta.
Narttu päätyi elämään luontoon, varovasti, mutta kehittyen. Ensinmäiset vuodet viervät yksin ja oppiessa, ja lopulta Susan kehitti itsestänsä kelpo metsästäjän. Eräänä päivänä kohtalo kuljetti Susanin naravalle, kun tämä nukkui ja tunsi yhtäkkiä ruummiissaan kihelmöintiä. Herätessään, Susan ei ollutkaan herännyt unestaan, vaan Isla Naravasta, jossa tämä neitokainen aloitti uuden elämänsä, liittyen sittemmin Kótan koiralaumaan.
.:Muuta:.
~ Oikeasti Susan rakastaa lihaa ja ruokaa, mutta ei halua näyttää laumansa silmissä turhalta joka ei tee muuta kuin syö kokoajan. --> Senpä takia Susan puolestaan pyrkii syömään mahdollisimman vähän, mutta yksikseen metsässä saattaa syödä hyvinkin paljon metsästämiään eläimiä.
~ Narttu haluaisi saada omia pentuja, mutta pelkää niiden saavan samanlaisen, erikoisen ulkomuodon mitä Susanillakin on, sillä kokeiden ja testien myrkyt ja litkut virtaavat, valitettavasti, Susanin veressä.
.:Tapahtunutta:.
(uusimmasta vanhimpaan)
-
-
-
-
-
.:Pelit:.
Pelattu/Kesken
Onnellisia hetkiä - Susan menee Romeon alfaksi nimityksen jälkeen jututtamaan ja onnittelemaan tätä uudesta arvostaan, kun Romeo kysyy Susanin erikoisesta ulkonäöstä ja turkinväristä. Narttu muuttuu samantien vaisuksi ja kaksikko päätyy metsään tarkastamaan Kótan lauman rajoja. Kesken matkan, Susan huomaa koskessa kaloja metsästävän karhun.
Kuvapohja: Adoptsii
Väritys: Murmeli
Kutsumanimi: Suzy, San
Skp: Narttu
Ikä: 3,5
Laji: Koira
Rotu: Sekarotuinen
Lauma: Kóta
Arvo: Laumalainen
Kumppani: Etsii
Sukulaiset: Ei Isla Naravassa
.:Tavatut:.
Hahmon nimi - Susanin mielipide tästä
- Romeo - Yksi ainoista johon voin Kótassa luottaa ja jolle voin puhua! Romeo on todella ystävällinen ja luotettava, pidän hänestä oikein paljon.
- Rocky - Luotettava laumanjohtaja, kunnioitan häntä syvästi.
-
-
-
.:Ulkonäkö:.
Ensilmäyksellä kun katsoo, ei uskoisi narttua sitten laisinkaan koiraksi! Sillä on susimaiset piirteet, erikoinen väritys ja notkeat ja rempseät liikkeet. Susanilla on kasvanut pitkä harjas, joka muistuttaa hyvin paljon ihmisen tukkaa. Harjas on kuitenkin enemmän "karvaa" kuin ohutta hiusta, jonka takia se pysyy sellaisenaan eikä esimerkiksi takkuunnu liikaa. Harjas on täysin sysimusta, niinkuin sieltä pienesti erottuvat korvatkin. Nartulla on beigenvärinen turkinalusväri, mutta tämä omistaa useita mustia merkintöjä kehossansa. Merkittävin ja huomatuin on luultavasti selästä kulkeva viiru, joka yhdistyy yhteen hännässä olevaan "juovaan". Juovia on 6 yhteensä, nekin pikimustia, hiukan kiermurtelevia. Juovat kulkevat hännän "päällä" eivätkä esimerkiksi kulkeudu hännän alle. Nartulla on myös mustat merkinnät tassuistaan. Merkinnöt, nekin mustat ylettyvät kiermurtelevasti hiukan pidemmälle itse "tassuosaa". Susanin kirsu on hiilenharmaa ja anturat vaaleanharmaat. Nartun silmät ovat pikimustat.
Susan on liikkeiltään rempseä, notkea ja nopea. Hyvin siro, laiha ja notkea ulkomuoto ja siksi narttu ei sovikkaan tappelijaksi, vaan notkistuu enemmänkin metsästäjäksi. Ja kyllä, Susan on koira, tosin hyvin sekarotuinen sellainen, vaikka ei uskokkaan. Koetuloksien ja erinlaisten aineiden vaikutteina on Susanista tullut sellainen mitä tuo on.
.:Persoonallisuus:.
Susan on elämäniloinen, hassu nuori neiti. Usein se ei tästä koirasta ulospäin paistakkaan, vaan pysyttelee ennemmin sisälläpäin narttua. Osasyy tähän on se, että narttua pilkataan usein ulkonäöllään ja oudolla ulkomuodoltaan ja kun alkuaikoina Susan saapui Kótan laumaan, häntä luultiin eriskummalliseksi ja oudoksi sudeksi, mutta narttu kuitenkin ujutti itsensä laumaan ja ansaitsi lopulta paikkansa, mutta tällä on vieläkin pari vihaista tyyppiä jotka eivät salli Susanin olla Kótassa.
Suzy on hyville ystävilleen ja tutuille avoin, hauska ja luotettava, arvokas ystävä, johon kannattaa tutustua, jos suinkin mahdollista. Narttu on vikkelä, hyvä metsästäjä, muttei hehkuttele sitä usein ulospäin. Tappeleminen on eri asia, narttu on liian siro ja laihanpuoleinen siihen, joten tämä jättää sen mieluiten pois päiväjärjestyksestä.
Suuttuessaan tulee huutoa, saattaavat ruohot pöllytä ja jos pahinta, narttu saattaa vahingoittaa jotakuta. Susan osaa siis suuttua ja loukkaantuu hyvinkin helposti, etenkin rakkausasioissa. Narttu ei kuitenkaan ole pitkävihainen vaan antaa nopeasti anteeksi. Aivan puollustuskyvytön Susan ei silti ole! Osaa väittää vastaan, härnäillä muita ja flirttailukin on yksi parhaita asioita, joita tämä koiruli osaa. Ei siis mikään ihme, jos monta urosta lankeaa samaan aikaan Susanin kauneuteen, flirttisiin sanoihin ja salaperäisyyteen.. Joskus jopa urosten välille on syntynyt tappavaa vihaa, ylpeydentaistoja ja muuta sellaista, joka itseasiassa Susania välillä huvittaakin.
Kumppanuus ja perhe ovat Susanin yksi lempiasioita, joita narttu toivoisi jokaiselle ja myöskin itselleen. Ei kuitenkaan valikoi rakkauttansa tai kumppaniaan sattumanvaraisesti, vaan harkitsee aina tarkkaan, mitä tekee tai päättää tehdä.
Susania kuvaavat siis hyvin seuraavanlaiset adjektiivit; flirttaileva, välillä ulospäinsuuntaunut ja hiljainen, luotettava ystävä, notkea metsästäjä, rakastava kumppani sekä äidillinen, vain harvoissa tapauksissa.
.:Menneisyys:.
Susan syntyi labratoriossa, jossa tuolle tehtiin paljon kokeita ja testejä. Narttu oli kuitenkin sitkeä ja kesti kaiken, kivun kautta. Labratoriossa hän tunsi vanhempansa, mutta ne kuolivat hyvin pian Susanin syntymän jälkeen. He näyttivät samanlaisilta kuin Susan, - samanvärisiltä, mutta heillä oli erinlaisia ominaisuuksia; Susanin isällä oli komea ja suuri leijonanharja ja tämän äidillä kolme häntää. Hekin olivat monien testien tuloksia ja uusimpia tuotoksia. Susan sai kohdallensa harjaksen, joka ei näyttänytkään niin pahalta, kuin joillakin muulla saattoi olla esimerkiksi puolikas jalka tai alaleuka täysin luuta.
Susan yritti monet päivät sinnitellen pysyä hengissä ja monen muun ohella, Susan selviytyi.
Kun eräänä kohtalokkaana päivänä laboratoriossa syttyi tulipalo, Susan pääsi pakoon. Terävä tavara oli saanut nartun häkin rikkoutumaan ja Susan livahti pakoon. Ulospääsy oli vaikeaa, sillä koiralla ei ollut samanlaisia kehittyneitä aisteja häkissä kököttämisen jälkeen. Kun Susan vihdoin oli päässyt ainoana elävänä pakoon, koko laboratorio räjähti liekkeihin. Susan oli ainoa elävä todiste tästä koetehtaasta.
Narttu päätyi elämään luontoon, varovasti, mutta kehittyen. Ensinmäiset vuodet viervät yksin ja oppiessa, ja lopulta Susan kehitti itsestänsä kelpo metsästäjän. Eräänä päivänä kohtalo kuljetti Susanin naravalle, kun tämä nukkui ja tunsi yhtäkkiä ruummiissaan kihelmöintiä. Herätessään, Susan ei ollutkaan herännyt unestaan, vaan Isla Naravasta, jossa tämä neitokainen aloitti uuden elämänsä, liittyen sittemmin Kótan koiralaumaan.
.:Muuta:.
~ Oikeasti Susan rakastaa lihaa ja ruokaa, mutta ei halua näyttää laumansa silmissä turhalta joka ei tee muuta kuin syö kokoajan. --> Senpä takia Susan puolestaan pyrkii syömään mahdollisimman vähän, mutta yksikseen metsässä saattaa syödä hyvinkin paljon metsästämiään eläimiä.
~ Narttu haluaisi saada omia pentuja, mutta pelkää niiden saavan samanlaisen, erikoisen ulkomuodon mitä Susanillakin on, sillä kokeiden ja testien myrkyt ja litkut virtaavat, valitettavasti, Susanin veressä.
.:Tapahtunutta:.
(uusimmasta vanhimpaan)
-
-
-
-
-
.:Pelit:.
Pelattu/Kesken
Onnellisia hetkiä - Susan menee Romeon alfaksi nimityksen jälkeen jututtamaan ja onnittelemaan tätä uudesta arvostaan, kun Romeo kysyy Susanin erikoisesta ulkonäöstä ja turkinväristä. Narttu muuttuu samantien vaisuksi ja kaksikko päätyy metsään tarkastamaan Kótan lauman rajoja. Kesken matkan, Susan huomaa koskessa kaloja metsästävän karhun.
